Maahanmuuttajalla tulee olla oikeus valita ruotsi kotoutumiskieleksi

08.02.2023 klo 13:00
Folktinget on antanut lausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle koskien hallituksen esitystä kotoutumisen edistämiseksi.

Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrä on jatkanut kasvuaan. Maahan saapuneista maahanmuuttajista noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla, missä jo noin 20:llä prosentilla asukkaista on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Hallitus on lakiesityksessään korostanut suomen ja ruotsin kielen taidon merkitystä onnistuneelle kotoutumiselle. Folktinget korostaa, että on perusteltua, että molemmat kansalliskielet on nostettu esiin hallituksen toimesta tässä yhteydessä.

Folktinget muistuttaa, että kansalliskieliä tulee kohdella yhdenvertaisesti, ja sen tärkeydestä, että kotoutuminen molemmilla kansalliskielillä taataan kaikilla kaksikielisillä alueilla.

- Kotoutumiskielen valinta tulee aina perustua yksilön omaan päätökseen. Toteamme, että viranomaisten tulee objektiivisesti informoida maahanmuuttajia heidän oikeudestaan valita joko suomi tai ruotsi ensimmäiseksi kotoutumiskieleksi, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Sandra Bergqvist.

Etuna maahanmuuttajalasten kotoutumisessa ruotsin kielellä on, että suomen kielen opetus ruotsinkielisissä kouluissa useimmiten alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin kielen opetus alkaa yleensä vasta kuudennella vuosikurssilla.

- Ruotsinkielisen koulupolun valitsevat maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat sekä ruotsin että suomen, siis molemmat kansalliskielet, varhaisessa vaiheessa, mikä voi edistää työllistymistä myöhemmin. Viranomaiset voisivat useammin nostaa esiin tämän näkökohdan, toteaa Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin. 

Ruotsinkielisen kotoutumisen kaksi keskeistä toimijaa ovat kolmas sektori ja vapaa sivistystyö. Myönteistä lakiesityksessä on, että jo alkuvaiheessa ne voidaan ottaa mukaan ja osallistaa laadittaessa kotoutumisohjelmia ja kotoutumissuunnitelmia. Folktinget katsoo kuitenkin, ettei vapaalle sivistystyölle ja kolmannelle sektorille koituvia taloudellisia seurauksia ei ole huomioitu riittävästi. Epävarma rahoitus johtaa usein epäjatkuvuuteen, mikä on jo nykyisin haaste kotoutumiselle.

Folktinget korostaa, että kotoutuminen ruotsiksi Suomessa voi onnistua vain, jos ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjonta kasvaa.