– On todennäköisempää, että kotouttaminen onnistuu hyvin, kun kotoutettava on motivoitunut ja hänen toiveensa ja tarpeensa otetaan huomioon. On huolestuttavaa, jos viranomaiset eivät pidä ruotsia ja suomea samanarvoisina kotouttamiskielinä eivätkä myöskään ymmärrä, että monilla aloilla tarvitaan ruotsin kielen taitoista työvoimaa, Gestrin sanoo.
Tiedotusvälineissä on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti maahanmuuttajien oikeudesta saada kotoutusta ruotsiksi Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Eräät TE-toimistot eivät ole olleet halukkaita myöntämään kotoutumistukea maahanmuuttajille, jotka haluavat osallistua ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutukseen. Tätä on perusteltu sillä, että ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus ei johda työllistymiseen. Ongelmia on esiintynyt myös kaksikielisissä kunnissa, joissa maahanmuuttajille ei ole kerrottu mahdollisuuksista kotouttamiseen ruotsin kielellä.
– On huolestuttavaa, mikäli käytännössä on niin, ettei ruotsia voi valita kotouttamiskieleksi. Monien maahanmuuttajien kohdalla yhteiskuntaan integroitumisen edellytykset paranisivat, jos he saisivat kotoutumiskoulutuksen ruotsiksi, Gestrin jatkaa. Esimerkkinä hän mainitsee henkilöt, joilla on ruotsinkielisiä perheenjäseniä tai jotka puhuvat muita germaanisia kieliä.
Lisätietoja antavat:
Christina Gestrin, 050 511 3121
Markus Österlund, 040 836 7686