Euroopan neuvostolta saadun kritiikin on johdettava käytännön toimiin

15.03.2012 kl. 15:21
Euroopan neuvoston asiantuntijakomitea julkaisi 14. maaliskuuta neljännen Suomea koskevan raporttinsa, joka liittyy alueellisia tai vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan. Asiantuntijakomitean raportti päättyy Euroopan neuvoston ministerikomitean antamiin suosituksiin. Suomi on ratifioinut peruskirjan ja siten sitoutunut ruotsin ja kolmen saamelaiskielen osalta yhteiskunnan eri osa-alueita koskeviin erityisvelvoitteisiin. Peruskirjan käytännön soveltamisesta laaditaan raportti kolmen vuoden välein.

- On valitettavaa, että asiantuntijakomitean on annettava taas Suomelle moitteita siitä, ettei ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja ole saatavilla riittävästi.  Ministerineuvoston suositus ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen lisäämiseksi on sama kuin kolmannessa raportissa vuodelta 2007, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.

Asiantuntijakomitea toteaa, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä on yhä haavoittuvampi. Suurimmat puutteet ovat samat kuin edellisessäkin raportissa, eli se, ettei ruotsin kielen käyttö oikeudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa suju ongelmitta. Hätäkeskuksissa ei myöskään ole riittävästi ruotsintaitoista henkilökuntaa. Asiantuntijakomitea toteaa, että kielilainsäädäntömme on erinomainen, mutta käytännön toimeenpano ontuu.

- Suomen hallituksen on täytettävä alueellisten kielten ja vähemmistökielten edistämisvelvoitteet käytännön toimien avulla. Tämä on erityisen ajankohtaista kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten yhteydessä. Käynnissä olevat uudistukset eivät saa heikentää millään tavalla ruotsinkielisten mahdollisuuksia saada palveluita omalla äidinkielellään, Gestrin painottaa.

Sen jälkeen, kun Suomi antoi raporttinsa Euroopan neuvostolle syyskuussa 2010, hallitus on aloittanut pitkäaikaisen kansalliskielistrategiatyön. Kielellisiä oikeuksia kehitetään Ahtisaaren työryhmän ehdotusten mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saanti taataan suomen ja ruotsin kielellä. Folktinget katsoo, että nyt on välttämätöntä panna hallitusohjelma täytäntöön käytännön tasolla ja toimia samalla Euroopan neuvoston tuoreiden suositusten mukaan.

Tämän edistämiseksi Folktinget järjestää eurooppalaiseen peruskirjaan ja Euroopan neuvoston neljänteen Suomea koskevaan raporttiin liittyvän seminaarin. Asiantuntijakomitean puheenjohtaja Stefan Oeter pitää pääpuheenvuoron. Seminaari pidetään 12. huhtikuuta Helsingin Kansallismuseossa.

Lisätietoja antavat:
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050-511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040-836 7686

Suomea koskevat raportit ovat luettavissa Euroopan neuvoston verkkosivustolla (Suomi, neljäs raportti).