– Kun hallitus jatkaa valmisteluaan kuntamalleista, niihin on sisällyttävä huolellinen arviointi ehdotusten kielellisistä seurauksista, mitä työryhmä ei ole tehnyt. Näiden arviointien on ohjattava kuntamallien jatkotyötä. Monet nyt esitetyt ratkaisut ovat ongelmallisia. Kysymys on esim. metropolialueesta, Vaasan seudusta, Kokkolasta ja Sipoosta, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.
– Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, ja siksi niitä ei voi rinnastaa muihin kriteereihin, kuten esim. työssäkäyntialueeseen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jo lainvalmistelussa on otettava huomioon, että kuntajaon muutokset eivät saa vaikuttaa kuntien kielelliseen asemaan. Virkamiesvalmistelun sellaiset ehdotukset, joissa muutetaan kunnan enemmistökieli, ovat siten vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa, sanoo Gestrin.
– On tärkeää, että kunnat lausunnoissaan esittävät rakentavia, luovia ratkaisumalleja, jotta voidaan varmistaa, että kielelliset oikeudet taataan käytännössä. Malli, jossa itsenäiset peruskunnat tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä, on virkamiesvalmistelun mukaan yksi mahdollisuus, ja se voi olla todellinen vaihtoehto alueilla, joissa naapurikunnilla on erilainen kielellinen status, jatkaa Gestrin.
– Folktinget jatkaa puolestaan ponnisteluja sellaisen kuntakentän aikaansaamiseksi, joka säilyttää kielellisesti yhtenäiset alueet, ja takaa ruotsin kielen hallinto- ja palvelukielenä tulevaisuudessa, sanoo Gestrin.
Lisätietoja antavat:
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050-511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040-836 7686