Folktinget: Kieliasiat näkyvät uudistusehdotuksessa nyt aiempaa paremmin

05.10.2020 kl. 13:58
Folktinget on antanut lausuntonsa sote-uudistuksesta ja pelastustoimesta.

Folktinget on kiinnittänyt huomiota erityisesti säännöksiin, jotka koskevat kansalliskielilautakuntaa, kaksikielisten sote-maakuntien välistä yhteistyötä, X sote-maakuntaa, Kårkullan toiminnan siirtämistä sote-maakunnille ja oppilashuoltoa.

- Ehdotamme muun muassa kansalliskielilautakunnan vahvistamiseen, kaksikielisten sote-maakuntien välisen yhteistyön vahvistamiseen ja Kårkulla samkommunin lakkauttamisen yhteydessä siirtyvien palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Sandra Bergqvist.

- Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä siihen, miten ruotsin kieli näkyy ja miten kieliasioita nyt kehitetään aiempiin uudistusehdotuksiin verrattuna, jatkaa Bergqvist.

Lakiehdotus sisältää useita erilaisia sote-maakuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Kaksikielisten maakuntien tulee sopia yhteistyöstä ja työnjaosta tiettyjen ruotsinkielisten palvelujen osalta. Niihin kuuluvat muun muassa osa Kårkullan palveluista, mutta myös muita palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista tuottaa kaikissa kaksikielisissä maakunnissa.

- Sopimuksen tulee sisältää myös palvelut, joita ei voida tarjota kaikissa kaksikielisissä maakunnissa esimerkiksi pienen asiakaspohjan takia tai siksi, ettei ruotsinkielistä asiantuntemusta ole käytettävissä, toteaa Bergqvist. Lakiehdotusluonnoksessa mainitaan esimerkkinä tietyt lastenpsykiatrian ja päihdehuollon palvelut. Yhteistyön tarvetta on paljon myös erilaisissa vammaispalveluissa, tietyissä lastensuojelun palveluissa ja erityistason geriatriassa.

Lakiehdotus sisältää myös muita vapaaehtoisia yhteistyömuotoja ruotsinkielisen palvelutarjonnan turvaamiseksi.  Niitä voisi hyödyntää esimerkiksi sote-maakunnissa, joiden ruotsinkielinen väestö on hyvin pieni, kuten Kymenlaaksossa, Vantaa-Keravalla ja Keski-Pohjanmaalla. 

- Lakiehdotusluonnos antaa kaksikielisille sote-maakunnille hyvät mahdollisuudet parantaa ruotsinkielisen palvelun saatavuutta. Erityisesti tämä koskee pienempiä asiakasryhmiä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin. Se edellyttää kuitenkin, että sote-maakunnat tarttuvat lakiehdotuksen tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin ja todella suunnittelevat ruotsinkielisiä palvelupolkuja. Asiakkaille on tarjottava palvelua heidän omalla kielellään kotipaikasta riippumatta, Gestrin jatkaa.

- Jotta ruotsinkielinen palvelu toimisi, on tärkeää, että tulevissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa on riittävästi ruotsinkielistä osaamista selvittämässä asiakkaiden palveluntarvetta ja suunnittelemassa ruotsinkielisiä palvelupolkuja myös yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien avulla, Gestrin toteaa.

Folktingetin lausunto on luettavissa tästä.
Saatekirje luettavissa tästä.