Tämä on kahdestoista kerta, kun Folktinget julkaisee tilastoraportin suomenruotsalaisista. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1980 ja edellinen vuonna 2021. Uusi raportti perustuu vuosien 2020–2024 tilastoihin, ja sen on laatinut Åbo Akademin professori Jan Saarela.

Raportti esiteltiin seminaarissa 21. toukokuuta 2026 Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Vuoden 2021 jälkeen maailmassa on ehtinyt tapahtua paljon. Esimerkiksi pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat vaikuttaneet väestönkehitykseen Suomessa. Yksi suuri muutos on se, että muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus koko Suomen väestöstä on laskenut 5,2 prosentista 5,1 prosenttiin vuosien 2019 ja 2024 välillä. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä oli vuonna 2024 yhteensä 11 prosenttia eli 612 000 henkilöä. Ruotsinkielisiksi rekisteröityjä oli vuoden 2024 lopussa pienin koskaan kirjattu määrä, 285 360 henkilöä, mikä on 2 594 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019.

”Yleinen kehityssuunta on kasvava kielellinen heterogeenisuus sukupolvien välillä ja jossain määrin myös alueiden välillä. Nykyinen suomenruotsalainen väestö muuttuu yhä kielellisesti monimuotoisemmaksi. Yli kahdella kolmasosalla kaikista alle 70-vuotiaista ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä henkilöistä on yksikielisesti ruotsinkielinen tausta, kun taas alle 18-vuotiaiden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen osalta vastaava osuus on alle 55 prosenttia”, toteaa professori Jan Saarela.

Sekä ruotsin- että suomenkielisen väestönkehitys on negatiivinen.

Yhteiskunnassa on kuitenkin myös joitakin myönteisiä kehityssuuntia, jotka vaikuttavat ruotsinkielisen väestönkehitykseen. Suurin osa kaksikielisistä perheistä rekisteröi lapsensa ruotsinkielisiksi. Ruotsinkielisissä kouluissa tapahtuu noin 10 prosentin ”ylirekisteröinti” lapsista, joita ei ole rekisteröity ruotsinkielisiksi.

”Tämä lisäys on tärkeä ruotsinkielisen kouluverkon tulevaisuuden kannalta ja osoittaa, että kaksikieliset perheet arvostavat ruotsin kieltä ja kokevat sen tärkeäksi lapsilleen”, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Henrik Wickström.

Tilastot osoittavat, että ruotsinkieliset elävät hieman pidempään kuin muu Suomen väestö, että he eroavat harvemmin kuin suomenkieliset parit ja että työttömien osuus on pienempi kuin suomenkielisessä väestössä. Kaikki tämä viittaa siihen, että ruotsinkielisellä väestöllä on arvokasta sosiaalista pääomaa, jota meidän tulee vaalia.

Folktinget koostuu 75 luottamushenkilöstä, jotka edustavat niitä eduskuntapuolueita, joilla on ruotsinkielistä toimintaa. Folktinget kokoontuu vuosittaiseen istuntoon keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä, jotka koskevat ruotsin kielen asemaa ja kielellisiä oikeuksia. Tämän vuoden istuntoon on jätetty 8 aloitetta, jotka käsittelevät kaikkea julkisen palvelun sisältöjen geopoliittisesta estämisestä ruotsinkielisen pelastuskoulutuksen kehittämiseen. Istunto järjestetään eduskunnassa Helsingissä perjantaina 22. toukokuuta.