Valtionhallinnon tuottavuusohjelma ei saa johtaa säästötoimiin, jotka heikentävät kielellisten oikeuksien toteutumista, vaatii Folktinget. On keskeistä, ettei paremman kustannustehokkuuden tavoittelu heikennä ruotsinkielisten henkilöiden oikeutta viranomaispalveluihin omalla kielellä.

Vapaa sivistystyö vastaa pääosin ruotsin kielellä kotoutuvien henkilöiden integraatiosta. Jos vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutus lakkautetaan, on olemassa vaara, että koulutusta ruotsiksi annetaan ainoastaan etänä, mikä on vahvassa ristiriidassa kotoutumisen periaatteiden kanssa. Kotoutumiskoulutus on kuntien vastuulla, ja Folktinget katsoo, että valtiovallan on varmistettava, että kotoutumiskoulutusta ruotsin kielellä järjestetään kunnissa lain edellyttämällä tavalla.

Hallitusohjelman mukaan mahdollisuus kotoutumiseen varmistetaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Tavoitteena on, että 5–10 prosenttia kotoutuu ruotsin kielellä. Hallituksen esityksessä kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta esitetään, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilta poistetaan lakisääteinen tehtävä järjestää kotoutumiskoulutusta. Folktinget vastustaa muutosta, koska se vaikeuttaa ruotsinkielistä kotoutumispolkua.

Folktinget katsoo, että vapaan sivistystyön rahoitus tulee säilyttää opetus- ja kulttuuriministeriöllä, ja että hallituksen tulee peruuttaa esityksensä lakkauttaa vapaan sivistystyön tehtävä järjestää kotouttamiskoulutusta.

Lisäksi Folktinget esittää, että sähköisiä palveluja koskevaan lainsäädäntöön lisätään säännös kielellisistä oikeuksista. Tämä on välttämätöntä, koska niiden määrä kasvaa voimakkaasti ja viranomaisten ruotsinkielisissä sähköisissä palveluissa esiintyy usein puutteita. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat lausunnoissaan hallituksen kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2025 asettuneet tukemaan Folktingetin esityksiä. Valiokuntien mukaan valtioneuvoston tulee arvioida, pitäisikö nimenomaista kielellisiä oikeuksia koskevaa sääntelyä sisällyttää sähköisten palvelujen sääntelyyn.

Folktinget on pannut tyytyväisenä merkille, että Helsingin pelastuskoulu on syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa aloittanut pelastajakoulutuksen ruotsin kielellä. Tämä on seurausta Folktingetin määrätietoisesta työstä yhdessä pelastustoimen edustajien kanssa.

Helsingin pelastuskoulun mahdollisuus järjestää pelastajien ruotsinkielistä koulutusta säännöllisesti jatkossa on keskeinen kysymys. Pelastuslaki on parhaillaan tarkasteltavana, ja lakia tulee täydentää siten, että myös Helsingin pelastuskoulu voi järjestää pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Folktinget kehottaa siksi hallitusta lainmuutoksella varmistamaan Helsingin pelastuskoulun koulutuksen jatkuvuuden ja valtionavun pysyvyyden.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Lisäksi hallitus päätti kevään kehysriihessä laatia selvityksen ruotsinkielisten vammaispalvelujen tilanteesta palveluja tuottaneen Kårkullan kuntayhtymän lakkauttamisen jälkeen. Folktinget edellyttää, että selvitykset johtavat konkreettisiin toimenpide-esityksiin. Hyvinvointialueiden tulee huolehtia toimivien ja tasa-arvoisten vammaispalvelujen saatavuudesta ruotsin kielellä koko maassa.