Kaksikieliset kunnat

Ehdotamme, että kaksikieliset kunnat vaikuttaisivat siihen, että

• kunnissa, joissa on ruotsinkielinen vähemmistö, olisi oma erillinen ruotsinkielinen koko oppimispolun kattava opetustoimi. Tämä on paras tapa pitää yllä ja kehittää laadukkaita varhaiskasvatus- ja opetuspalveluja ja taata sekä lasten että pedagogien kielelliset oikeudet.

• kuntien suomenkieliset koulusektorit järjestäisivät enemmän kielikylpykoulutusta ja perustaisivat uusia ryhmiä suomenkielisille lapsille, jotka haluavat oppia ruotsia omalla oppimispolullaan. Kielikylpy on hyvä pedagoginen malli kielenoppimiseen. 
  
• kunnat käyttäisivät kielisuunnittelua strategisena työvälineenään. Kielisuunnittelulla Folktinget tarkoittaa rakenteiden luomista ruotsiksi tapahtuvaa asioiden käsittelyä ja asiakaskontakteja varten sekä riittävien niin rahoitus- kuin henkilöstöresurssienkin varaamista tähän. Henkilökunnan kielitaitoa seurataan osaamisprofiilin kautta ja sitä hyödynnetään asiakaspalvelun suunnittelussa ja asiakaskontakteissa. Kielisuunnittelu auttaa viranomaisia hyödyntämään henkilökunnan kielitaitoa tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Samalla lakisääteisten kielellisten oikeuksien toteutumisen todennäköisyys kasvaa käytännössä.  Tekoäly otetaan yhdeksi kielisuunnittelun ja asiakkaiden omakielisten palvelupolkujen kehittämisen työkaluksi.

• sekä suomen- että ruotsinkielisiä digitaalisia palveluja kehitettäisiin samanaikaisesti. Kun tietoa kerätään palvelujen kehittämistä varten, muuttujana olisi käytettävä myös kieltä. Tämä on onnistuneen tiedolla johtamisen edellytys, joka huomioi molemmat kansalliskielet tasavertaisesti.

• kaikilla kaksikielisillä kunnilla olisi vähintään yksi kotoutumiskoordinaattori, joka kehittää ruotsinkielistä kotoutumispolkua. Vuodesta 2025 lähtien kuntien vastuulla on suurin osa kotoutumispalveluista. Kaksikielisten kuntien olisi jatkossa tarjottava maahantulijoille mahdollisuus kotoutua ruotsin kielellä kehittämällä ruotsinkielistä kotoutumispolkua ja tiedottamalla oikeudesta valita kotoutumiskieli. On tärkeää, että kolmannen sektorin organisaatiot ja vapaa sivistystyö tekevät yhteistyötä. Ruotsinkielisten koulujen on mahdollista ottaa oppilaiksi paljon enemmän maahanmuuttajalapsia kuin ne tähän asti ovat ottaneet.

Taustaa: Suomen 309 kunnasta kaksikielisiä kuntia on 33. Ahvenanmaan kaikki 16 kuntaa ovat yksinomaan ruotsinkielisiä. Kaikki loput kunnat ovat yksinomaan suomenkielisiä. Kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.

Kunnan tärkeimpiä tehtäviä on vastata kuntataloudesta ja lakisääteisistä kunnallisista palveluista.  Esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus ja iltapäivähoito ovat kunnan vastuulla. Kunta vastaa myös alue- ja liikennesuunnittelusta sekä kuntalaisten kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Kuntalain tarkoituksena on nimenomaan antaa kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Kuntaliitto kirjoittaa kuntalaisten kielellisistä oikeuksista seuraavasti:

”Kaksikielisen kunnan tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Kunnan tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti eli pyytämättä huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä ilman, että yksityishenkilön erikseen tarvitsee viitata niihin ja ilman, että tästä aiheutuu ylimääräistä vaivaa hänelle. Viranomaisen on tarvittaessa kysyttävä, mitä kieltä asukas haluaa käyttää. Kaksikielisessä kunnassa palvelun laatuun ei saa vaikuttaa se, käyttääkö asukas suomea vai ruotsia. Kunta voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin kielilaissa edellytetään.

Kunnan tulee toiminnassaan vaalia maan kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten pysymistä elinvoimaisina. Suomen ja ruotsin näkyminen kunnassa on oikeusturvakysymys: yksityishenkilöiden on saatava tietoonsa, että heillä on oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi. Molempien kansalliskielten näkymisellä on myös symbolinen arvo. Näkyvyys tarkoittaa, että molemmat kielet hyväksytään osaksi julkista toimintaa ja yhteiskuntaa. Kun kunta edistää molempien kansalliskielten käyttöä, se edistää kahden elinvoimaisen kansalliskielen ylläpitämistä ja kehitystä.”

Kuntalaissa säädetään kielellisesti jaotellusta opetushallinnosta, jotta kaksikieliset kunnat voisivat taata yhtenäisen sekä suomen- että ruotsinkielisen opintopolun kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää myös koulutusorganisaation viranhaltijoilta suomen ja ruotsin kielen taitoa laissa säädettyjen kielitaitovaatimusten tai kunnan hallintosäännön mukaisesti. Kunta ei saa tehdä hallinnollisia yhdistämisiä, jotka voivat heikentää kuntalaisten kielellisiä oikeuksia. 

Muiden kuin ruotsia, suomea tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa Suomessa voimakkaasti. Lähes kaikkien 2010-luvulta lähtien Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kotoutumiskieli on ollut suomi. Vuoden 2025 alusta lähtien kotoutumis- ja työllisyyspalvelut ovat kunnan vastuulla. Näitä palveluja tulee näin ollen tarjota tasavertaisesti molemmilla kansalliskielillä. Onnistuakseen se edellyttää panostusta kielisuunnitteluun, kohdennettuja resursseja ja kuntien strategisia päätöksiä ruotsinkielisistä toiminnoista. Ruotsinkielisten koulujen oppilaspohjan säilyttämisen kannalta maahanmuuttajalapset ovat tervetullut lisä, joka tuo ruotsinkielisiin kouluihin kulttuurillista moninaisuutta. Hallituksen tavoitteena on, että viidestä kymmeneen prosenttia maahanmuuttajista olisi kotoutettava ruotsin kielellä.

Kaksikieliset hyvinvointialueet

Ehdotamme, että hyvinvointialueet vaikuttaisivat siihen, että

• molempien kotimaisten kielten taidosta maksettaisiin kielilisää ja että kielilisän rahoitus turvattaisiin. Huolimatta julkisen talouden haasteista ja epävarmuuksista on tärkeää pitää kiinni osaavasta ja motivoituneesta henkilökunnasta. Kielilisä on tärkeä kannustin kilpailtaessa ruotsin kielen taitoisesta työvoimasta, jolla on varaa valita työnantajansa.

• kansalliskielilautakuntien toimintaa arvioitaisiin, jotta voisimme olla varmoja, että niiden perustaminen kompensoisi ruotsinkielisen väestön heikentyneitä mahdollisuuksia vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon hyvinvointialueille siirron myötä.

• sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi, miten kielelliset oikeudet ovat toteutuneet sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuli voimaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasryhmiin, kuten erityistukea tarvitseviin, vammaisiin sekä mielenterveysongelmista kärsiviin henkilöihin. Arviointityöhön kuuluisi myös selvitys ruotsinkielisestä oppilas- ja opiskelijahuollosta.

• hallitus päättäisi tämän hallituskauden aikana myöntää Helsingin pelastuskoululle pysyvän rahoituksen kolmen vuoden välein järjestettävää ruotsinkielistä pelastajakoulutusta varten.

Taustaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Myös Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on velvollisuus järjestää nämä palvelut alueillaan. Seitsemän hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat velvollisia järjestämään palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi, jotta ne pystyisivät palvelemaan asiakkaitaan asiakkaiden omalla kielellä. Ruotsi on vähemmistön kieli kaikilla muilla kaksikielisillä hyvinvointialueilla paitsi Pohjanmaalla, jossa enemmistö on ruotsinkielinen. Hoito-organisaatioiden ruotsinkielisten palvelurakenteiden suunnittelu on oleellinen työkalu kielellisten oikeuksien ja tasavertaisten palvelujen varmistamiseksi käytännössä niin, että ruotsinkieliset asiakkaat todellakin saavat palvelua omalla kielellään.

Sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuli voimaan vuonna 2023, Folktinget on tehnyt huolestuttavia havaintoja julkisten palveluntuottajien laiminlyönneistä ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Folktinget toteaa myös, että kaksikielisten hyvinvointialueiden ruotsinkieliset palvelut (sekä asiakkaiden ja potilaiden palvelut että hallinnolliset palvelut) on yhä useammin yhdistetty suomenkieliseen palvelutoimintaan. Syy on osittain taloudellinen, mutta palveluntuottajat ovat usein tietämättömiä kielilainsäädännön heille asettamista velvollisuuksista. Tämä koskee myös johtoa ja henkilökuntaa. Folktinget katsoo myös, että kielilainsäädäntöön ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin muuhun lainsäädäntöön.

Folktinget on toiminut aktiivisesti ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen järjestämiseksi kolmen vuoden välein jollakin kaksikielisellä paikkakunnalla. Ruotsin kielen taitoisen pelastushenkilöstön puute on suuri koko ruotsinkielisellä alueella. 

Alue- ja kuntavaalit toimitetaan 13.4.2025.

Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025.