Folktinget: Hallitus ryhtyisi viipymättä myös muihin Kansalliskielistrategiassa ehdotettuihin toimenpiteisiin ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi julkishallinnossa
Folktinget kannattaa lakimuutosta, jonka mukaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan kielitutkinnon suorittamisesta poistetaan maksullisuus.
Svenska Finlands folkting (Folktinget) kiittää mahdollisuudesta esittää Eduskunnan sivistysvaliokunnalle asiantuntijanäkemyksemme ja antaa kirjallinen lausunto HE 42/2024 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta.
Folktinget kannattaa lakimuutosta, jonka mukaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan kielitutkinnon suorittamisesta poistetaan maksullisuus. Valtaosassa tapauksista valtionhallinnon virkaa hakevilta edellytetään nykyisin erinomaista suomen kielen taitoa ja tyydyttävää ruotsin kielen taitoa.
Käytännössä voimassa oleva kielitaitolaki tarkoittaa, että ruotsinkieliset, jotka hakevat töitä ministeriöstä tai valtion virastosta, joutuvat maksamaan 514 euroa suorittaakseen kielikokeen. Maksu on erityisen ongelmallinen työuransa alussa oleville nuorille. Erillistä kielikoetta ei vaadita valtionhallinnon virkaa hakevilta, korkeakoulututkinnon suorittaneilta suomenkielisiltä. Tyydyttävän kielitaidon voi osoittaa yksittäisellä korkeakouluopintojen yhteydessä suoritetulla kurssilla. Folktinget on usein huomauttanut, että vaatimus erillisen kielitutkinnon suorittamisesta sekä tutkinnon vaativuus ja kustannus asettavat suomen- ja ruotsinkieliset eriarvoiseen asemaan.
Folktinget pitää yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena sitä, että useimmat valtionhallinnon virat edellyttävät erinomaista suomen kielen taitoa ja vain tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Ruotsinkielisille asetetut korkeat kielitaitovaatimukset ovat yksi syy siihen, että valtionhallinnossa työskentelevien ruotsinkielisten osuus on alhaisempi kuin ruotsinkielisten osuus koko maassa (5,2 %). Oikeusministeriön vuonna 2023 teettämän tutkimuksen mukaan ruotsinkielisten osuus valtionhallinnossa oli vain 3,7 %. Folktinget toteaa, että hyvä suomen kielen taito tulisi useammin kuin nyt olla riittävä kelpoisuusvaatimus valtionhallinnossa työuraansa aloittaville henkilöille, joiden äidinkieli on ruotsi.
Kansalliskielistrategian mukaan ruotsin kieli on heikentynyt valtionhallinnossa. Lakiehdotuksessa todetaan, että ruotsin kielen taidon heikkeneminen valtionhallinnossa voi johtaa tilanteisiin, joissa ruotsinkieliset joutuvat luopumaan oikeudestaan käyttää äidinkieltään viranomaisyhteyksissä. Tätä ongelmaa tuodaan esille myös vuoden 2021 Kansalliskielistrategiassa. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun saamat ruotsin kieltä koskevat syrjintäilmoitukset, jossa viranomainen on vastaajana, ovat lisääntyneet.
Tarvitaan kiireellisiä toimia, joilla vahvistetaan ruotsin kielen läsnäoloa valtionhallinnossa ja viranomaisten kykyä tarjota palveluja ruotsiksi. Kansalliskielistrategiassa ehdotettiin toimenpiteitä ruotsin kielen vahvistamiseksi julkishallinnossa. Ehdotettuja tarkastelun kohteita kansalliskielistrategiassa ovat muun muassa, voisiko ruotsin ja suomen kielen erinomaisen taidon kielitutkinnon suorittaa osana yliopisto-opintoja sekä tulisiko kielitutkintojen kustannuksia tarkistaa.
Lisäksi ehdotetaan, että otetaan kielitaitovaatimusten saavuttaminen virkasuhteen aikana osaksi urapolku-ajattelua. Edelleen selvitetään, keiden viranomaisten tulisi soveltaa käänteistä kielitaitovaatimusta siten, että viroissa edellytettäisiin erinomaista ruotsin kielen taitoa ja tyydyttävää suomen kielen taitoa. Lisäksi luvataan selvittää, mitkä viranomaiset soveltaisivat räätälöityjä kielitaitovaatimuksia siten, että joissakin viroissa edellytettäisiin hyvää ruotsin ja suomen kielen taitoa. Folktinget kannattaa kaikkia näitä ehdotuksia.
Kielikokeiden maksullisuuden poistaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta ruotsin kielen aseman parantamiseksi valtionhallinnossa ja viranomaisissa tarvitaan ehdottomasti lisää toimenpiteitä. Folktinget esittääkin, että hallitus ryhtyy viipymättä myös muihin Kansalliskielistrategiassa ehdotettuihin toimenpiteisiin ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi julkishallinnossa.
Christina Gestrin
Pääsihteeri
