Kaksikieliset kunnat
FOLKTINGETIN TAVOITTEET
Ehdotamme, että kaksikieliset kunnat vaikuttaisivat siihen, että
- kunnissa, joissa on ruotsinkielinen vähemmistö, olisi oma erillinen ruotsinkielinen koko oppimispolun kattava opetustoimi. Tämä on paras tapa pitää yllä ja kehittää laadukkaita varhaiskasvatus- ja opetuspalveluja ja taata sekä lasten että pedagogien kielelliset oikeudet.
- kuntien suomenkieliset koulusektorit järjestäisivät enemmän kielikylpykoulutusta ja perustaisivat uusia ryhmiä suomenkielisille lapsille, jotka haluavat oppia ruotsia omalla oppimispolullaan.
Kielikylpy on hyvä pedagoginen malli kielenoppimiseen.
- kunnat käyttäisivät kielisuunnittelua strategisena työvälineenään. Kielisuunnittelulla Folktinget tarkoittaa rakenteiden luomista ruotsiksi tapahtuvaa asioiden käsittelyä ja asiakaskontakteja varten sekä riittävien niin rahoitus- kuin henkilöstöresurssienkin varaamista tähän. Henkilökunnan kielitaitoa seurataan osaamisprofiilin kautta ja sitä hyödynnetään asiakaspalvelun suunnittelussa ja asiakaskontakteissa. Kielisuunnittelu auttaa viranomaisia hyödyntämään henkilökunnan kielitaitoa tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Samalla lakisääteisten kielellisten oikeuksien toteutumisen todennäköisyys kasvaa käytännössä. Tekoäly otetaan yhdeksi kielisuunnittelun ja asiakkaiden omakielisten palvelupolkujen kehittämisen työkaluksi.
- sekä suomen- että ruotsinkielisiä digitaalisia palveluja kehitettäisiin samanaikaisesti. Kun tietoa kerätään palvelujen kehittämistä varten, muuttujana olisi käytettävä myös kieltä. Tämä on onnistuneen tiedolla johtamisen edellytys, joka huomioi molemmat kansalliskielet tasavertaisesti.
- kaikilla kaksikielisillä kunnilla olisi vähintään yksi kotoutumiskoordinaattori, joka kehittää ruotsinkielistä kotoutumispolkua. Vuodesta 2025 lähtien kuntien vastuulla on suurin osa kotoutumispalveluista. Kaksikielisten kuntien olisi jatkossa tarjottava maahantulijoille mahdollisuus kotoutua ruotsin kielellä kehittämällä ruotsinkielistä kotoutumispolkua ja tiedottamalla oikeudesta valita kotoutumiskieli. On tärkeää, että kolmannen sektorin organisaatiot ja vapaa sivistystyö tekevät yhteistyötä. Ruotsinkielisten koulujen on mahdollista ottaa oppilaiksi paljon enemmän maahanmuuttajalapsia kuin ne tähän asti ovat ottaneet.
Kaksikieliset hyvinvointialueet
FOLKTINGETIN TAVOITTEET
Ehdotamme, että hyvinvointialueet vaikuttaisivat siihen, että
- molempien kotimaisten kielten taidosta maksettaisiin kielilisää ja että kielilisän rahoitus turvattaisiin. Huolimatta julkisen talouden haasteista ja epävarmuuksista on tärkeää pitää kiinni osaavasta ja motivoituneesta henkilökunnasta. Kielilisä on tärkeä kannustin kilpailtaessa ruotsin kielen taitoisesta työvoimasta, jolla on varaa valita työnantajansa.
- kansalliskielilautakuntien toimintaa arvioitaisiin, jotta voisimme olla varmoja, että niiden perustaminen kompensoisi ruotsinkielisen väestön heikentyneitä mahdollisuuksia vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon hyvinvointialueille siirron myötä.
- sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi, miten kielelliset oikeudet ovat toteutuneet sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuli voimaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasryhmiin, kuten erityistukea tarvitseviin, vammaisiin sekä mielenterveysongelmista kärsiviin henkilöihin. Arviointityöhön kuuluisi myös selvitys ruotsinkielisestä oppilas- ja opiskelijahuollosta.
- hallitus päättäisi tämän hallituskauden aikana myöntää Helsingin pelastuskoululle pysyvän rahoituksen kolmen vuoden välein järjestettävää ruotsinkielistä pelastajakoulutusta varten.