Folktinget esittää, että kielinäkökulma otetaan huomioon digitaalisia palveluja koskevassa lainsäädännössä. Asian johdosta Folktinget on osoittanut kirjelmän valtiovarainministeriön kansliapäällikölle.

– Digitaalisia palveluja koskevassa lainsäädännössä on tarve säännökselle, joka selventää, että kielelliset oikeudet on turvattava julkisia digitaalisia palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä, toteaa Folktingetin puheenjohtaja Sandra Bergqvist. On tärkeää, että ruotsinkielisen väestön oikeus palveluihin omalla kielellä turvataan myös digitalisaation aikakautena, jatkaa Bergqvist.  

Lain digitaalisista palveluista tarkoituksena on parantaa digitaalisten palvelujen saatavuutta ja siten edistää kaikkien mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja yhtäläisin ehdoin. Mutta käytännössä on osoittautunut, ettei ruotsin kieltä huomioida riittävästi julkisissa digitaalisissa palveluissa.

– Folktinget vastaanottaa vuosittain kymmeniä ilmoituksia digitaalisten palvelujen puutteista. Vuonna 2022 kolmasosa Folktingetin vastaanottamista valituksista koskien kielellisten oikeuksien toteutumista liittyi digitaalisiin palveluihin. Tilanne on selkeästi epätyydyttävä osoittaen olemassa olevan tarpeen sisällyttää kielinäkökulma digitaalisia palveluja koskevaan lainsäädäntöön, toteaa Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin.

Valtioneuvoston kansalliskielistrategia vuodelta 2021 asettaa tavoitteeksi, että digitalisoinnin tulee tukea kielellisten oikeuksien toteutumista ja palvelujen saatavuutta molemmilla kansalliskielillä. Kansalliskielistrategia toteaa, että valtiovarainministeriön vastuulla on selvittää digitaalisia palveluja koskevan lainsäädännön päivitystarve kielinäkökulma huomioiden.