Folktinget toteaa yleisesti, että B1-kielen opintojen tulee alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuudennella vuosiluokalla. Folktinget katsoo, että esitys B1-kielen (ruotsi) opetuksen lisäämisestä vuosiluokille 7–9 suunnatulla yhdellä vuosiviikkotunnilla on oikean suuntainen toimenpide. Folktinget edellyttää kuitenkin, että tuntijakoa lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla yhden vuosiviikkotunnin sijaan vuosiluokilla 7–9, jotta vältetään kielenopetuksen keskeytymisen vaara.

Kansalliskielistrategiassa korostetaan, ettei lapsilta ja nuorilta saa evätä mahdollisuutta oppia molempia kansalliskieliä, suomea ja ruotsia.

”Toisen kotimaisen kielen hyvä taito myötävaikuttaa myönteisen kieli-ilmapiirin syntymiseen. Peruskoulun keskipitkä ruotsin kielen oppimäärä (B1-ruotsi) luo perustan suomenkielisen väestön ruotsin kielen taidolle”, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Sandra Bergqvist.

Syksyllä 2016 ruotsin kielen B1-oppimäärän opetusta aikaistettiin siirtämällä kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilta 7–9 vuosiluokalle 6.

”Ruotsin kielen opetuksen varhentaminen oli sinänsä oikea toimenpide, mutta koska ruotsin kielen vuosiviikkotunteja ei lisätty tuntijaossa, jäi opetustuntien määrä liian vähäiseksi. Pahimmassa tapauksessa ruotsin kielen opetusta ei anneta lainkaan yhdeksännellä luokalla. Seurauksena on kieliopintojen katkeaminen ja opiskelumotivaation heikentyminen”, sanoo Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin.