Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Folktinget haluaa ruotsin kielen aseman vahvistuvan seuraavan hallituskauden aikana

Folktinget on asettanut 19 tavoitetta vuoden 2023 hallitusneuvotteluihin ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi tulevalla hallituskaudella.

Folktinget esittää tuleviin hallitusneuvotteluihin, että kansalliskielistrategiassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toteutetaan, ja että lainsäädäntöä koskien kielitaitoa, jota vaaditaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä, jolta edellytetään korkeakoulututkintoa, tarkastetaan siten, että molempia kansalliskieliä kohdellaan yhdenvertaisesti.

– Hyvin käytännönläheisesti Folktinget esittää, että kielten ymmärtämistä ja osallisuutta vahvistetaan ottamalla suomi-ruotsi ja ruotsi-suomi simultaanitulkkaus käyttöön eduskunnan täysistunnoissa ja myös muiden demokraattisesti valittujen elinten kokouksissa, milloin kokoukset eivät käytännössä ole kaksikielisiä, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Sandra Bergqvist.

Opetuksessa Folktinget haluaa vahvistaa kouluruotsia.

– Olisi äärimmäisen tärkeää, että toinen kotimainen kieli palautettaisiin pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon, sanoo Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin.

Folktingetin tehtävä on valvoa kielellisten oikeuksien toteutumista asioiden käsittelyissä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Folktingetin hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy myös tuomioistuinlaitosta ja ministeriöitä koskevia toimia.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä tarvitaan vahvempaa kansallista seurantaa kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Esitämme, että ministeriöön perustetaan yksikkö, joka vastaa ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksesta, suunnittelusta ja seurannasta kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, sanoo Folktingetin pääsihteeri Christina Gestrin

Folktinget esittää myös, että Tuomioistuinvirasto perustaa kieliasiantuntijan viran, jonka erityisvastuulla on seurata ja aktiivisesti edistää kielellisten oikeuksien toteutumista oikeuslaitoksessa.

– Selvitykset ovat osoittaneet, ettei oikeuslaitos nykyisin aina kykene tarjoamaan lain takaamia palveluja ruotsinkielisille suomalaisille. Käräjäoikeuksien kaksikielisyyden vahvistaminen edellyttää selkeämpää kielisuunnittelua. Perustamalla Tuomioistuinvirastoon virka, jonka tehtävänä on kielisuunnittelu, saadaan kielitilannetta parantavaa näkyvyyttä ja painoarvoa, toteaa Folktingetin puheenjohtaja Sandra Bergqvist.

Lue lisää tavoitteista: Folktingetin tavoitteet vuoden 2023 hallitusohjelmaan

Tavoitteiden taustat: Taustatiedot

Tags: Uutiset

Samankaltaiset