Laki edellyttää, että yksi joukko-osasto on ruotsinkielinen, ja hallitusohjelmassa vahvistetaan, että ruotsinkielinen varusmieskoulutus taataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
– Puolustusbudjetin suuret leikkaukset merkitsevät huomattavia muutoksia Puolustusvoimissa, mutta yleinen asevelvollisuus on edelleen keskeinen lähtökohta. Mahdollisuus suorittaa asepalveluksensa maamme kansalliskielillä, suomeksi tai ruotsiksi, on tärkeää maamme kaksikielisyydelle ja yksilöiden tasa-arvoiselle kohtelulle, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.
– Puolustuspoliittisten syiden lisäksi, muun muassa pyrkimys tiiviimpään pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, on siis olemassa myös vahvasti kielellinen peruste säilyttää Uudenmaan prikaati, sanoo Gestrin.
Lisätietoja antavat:
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050-511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040-836 7686