Folktingetin nuorisovaliokunta on pyytänyt presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaita vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat ruotsin kielen asemaa Suomessa. Sekä Pekka Haavisto että Niinistö näkevät pohjoismaisen yhteistyön erittäin tärkeänä. Haaviston mielestä kuitenkin pohjoismainen yhteistyö on valitettavasti jossain määrin jäänyt unohduksiin Suomen tultua EU:n jäseneksi.

Mitä tulee Suomen rooliin Euroopassa, Niinistö katsoo, että roolimme siellä on kokoamme suurempi ja että kaksi kansalliskieltämme on voima Euroopassa.  Pekka Haavisto korostaa, että Suomen kaksikielisyyttä voitaisiin käyttää mallina monissa muissa Euroopan maissa.

Niinistö tähdentää, että suullista viestintää on edistettävä, jotta nuoret suomenkieliset saataisiin innostumaan – oppimaan ja käyttämään ruotsia. Hänen mielestään ruotsinkieliset voisivat rohkaista enemmän suomenkielisiä käyttämään ruotsia.   Haaviston mielestä kielirajat ylittävien ystäväkoulujen suomia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää.  Tämä auttaisi nuoria ymmärtämään toisen kielen merkitystä ja lisäisi motivaatiota sen oppimiseen.

Kysyttäessä, milloin toisen kotimaisen kielen opetus tulisi alkaa, Haavisto vastaa, että tilanne on nyt hyvä, ja että kummankin kansalliskielen opetuksen on oltava pakollista peruskoulussa.  Niinistön mielestä opetus tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, ja hän nostaa esille esim. kielikylpypäiväkodin hyvänä esimerkkinä.

Niinistön mielestä on tärkeää muistaa, että vaikka suomi ja ruotsi ovat perustuslain mukaisia kansalliskieliämme, kaikkia kielivähemmistöjä on kunnioitettava ja tuettava.  Haavisto ottaa esille roolinsa Ahtisaaren ryhmässä ja että hän presidenttinä tukisi konkreettisia toimia, esim. että nuorilla olisi mahdollisuus pohjoismaiseen henkilövaihtoon.  Hän katsoo myös, että presidentti voi ottaa kantaa arvokysymyksiin, ja ruotsin kieli on hyvä esimerkki tällaisesta kysymyksestä.

Lisätietoja,
Nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Armi Murto, puh. 045-670 4129
Nuorisovaliokunnan sihteeri Anna Jungner-Nordgren, puh. 040-508 1444