Folktinget on jättänyt valtiovarainministeriölle tulevaa kuntarakennetta koskevan lausuntonsa. Sen tukena on käytetty professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausuntoa siitä, kuinka kielelliset oikeudet tulee ottaa kuntien rakenneuudistuksessa huomioon.
Professori Tuori toteaa, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja samanlaisten perusteiden mukaan on oikeudellisesti sitova normi, jota on noudatettava myös kuntajakoa muutettaessa. Hän tähdentää, että kuntajakoa muutettaessa kielellisillä perusoikeuksilla on suurempi painoarvo kuin poliittisilla arviointiperusteilla.
Folktinget toteaa, että hallituksen on kiinnitettävä rakenneuudistuksessa erityistä huomiota kielellisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Ruotsin kielen säilyminen elinvoimaisena kansalliskielenä edellyttää kokonaisnäkemystä, jossa punnitaan ruotsinkielisten ja kaksikielisten alueiden merkitys kielen tulevaisuudelle. Folktinget toteaa myös, että rakennetyöryhmän selvityksestä puuttuu analyysi siitä, kuinka tuleva kuntauudistus vaikuttaa pitkällä aikavälillä maan molempiin kansalliskieliin.
– Folktinget kehottaa ministeriötä täydentämään selvitystä arvioimalla perusteellisesti uudistuksen vaikutukset koko maan kaksikielisyydelle. Hallitustyön pääperiaatteena tulee olla se, että kuntauudistus vahvistaa kielellistä tasavertaisuutta ja edistää Suomen kaksikielisyyttä. Hallitus on päättänyt laatia kielistrategian kansalliskielten kehittämiseksi, ja kuntauudistuksen ja hallituksen muiden hankkeiden tulee olla linjassa tämän kansalliskielistrategian kanssa, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.
Maan kaksikielisyys edellyttää elinvoimaisia ruotsinkielisiä alueita, joiden väestö saa elää ja toimia täysin omalla kielellään. Rakennetyöryhmän selvityksen mukaan kuntien kielelliseen asemaan saattaa tulla muutoksia kuntauudistuksen seurauksena. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vahvistanut, etteivät kuntajaon muutokset saa vaikuttaa kunnan kielelliseen asemaan tai heikentää kieliryhmien mahdollisuuksia tulla toimeen omalla kielellään.
– Kuntajaon muutokset saattavat johtaa kielellisten perusoikeuksien heikentymiseen useilla valmistelun kohteina olevilla selvitysalueilla. Näin käy, jos kunnan kielellinen asema muuttuu tai ruotsinkielisen väestön osuus vähenee merkittävästi. Kun aluejakovaihtoehtoja on useita, niistä tulisi siksi valita se vaihtoehto, joka turvaa kielelliset perusoikeudet parhaiten. Aluejaon muuttamisen vaihtoehtoina tulee myös harkita palvelurakenteiden yhteistyömalleja esim. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, Gestrin sanoo.
Folktinget suosittelee, että hallitus varaa kunnille toisen lausuntokierroksen syksyllä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan valmistelun päätyttyä. Sen jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunnan on syytä ottaa kantaa kuntauudistusta koskeviin lakiesityksiin, koska uudistuksella on niin keskeinen merkitys perusvapauksille ja -oikeuksille.
Folktingetin lausunto valtiovarainministeriölle
Professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausunto
Lisätietoja antavat:
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050-511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040-836 7686