Eduskunnan hallintovaliokunta on kuullut Folktingetiä koskien valtioneuvoston tiedonantoa eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä. Folktinget on tyytyväinen hallituksen päätökseen uudistuksen aikataulun pidentämisestä ja toisen lausuntokierroksen järjestämisestä syksyllä, mitä myös Folktinget on esittänyt. On tärkeää, että kunnille annetaan mahdollisuus lausua käsityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka on olennainen osa kokonaisuutta.
Folktinget tähdentää, että ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä kunnilla on tärkeä rooli asukkaiden kielellisten perusoikeuksien turvaamisessa. Lisäksi enemmistöltään ruotsinkielisillä kunnilla on keskeinen merkitys ruotsin kielen asemalle maassamme myös pitkällä aikavälillä.
– On hyvä, että hallitus on huomioinut Folktingetin kehotuksen selvittää kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset. Seuraava vaihe on, että hallitus esittää kokonaisnäkemyksensä siitä, miten kielelliset perusoikeudet taataan. Tämä on sovitettava yhteen kansalliskielistrategian kanssa, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.
Folktinget kehottaa hallitusta jatkovalmistelussaan ottamaan kantaa siihen, miten uudistus vaikuttaa kieliryhmien kielellisiin oikeuksiin, miten oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ja yhdenvertaiseen tiedonsaantiin sekä oikeus osallistua ja vaikuttaa suomen ja ruotsin kielellä voidaan taata.
– Kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, ja ne on asetettava etusijalle muihin tekijöihin, kuten alueen kokonaisetuun, väestöpohjaan, pendelöintiin ja yhteiskuntarakenteeseen nähden. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että jos aluejaot on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet, sanoo Gestrin.
Folktinget tähdensi myös, että kielelliset oikeudet on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistettaessa, jotta kunnilla olisi mahdollisuus toteuttaa nämä käytännössä.
– Lähtökohtana on oltava, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus päästä hoitoon ja saada palveluja kansalliskielistä riippumatta. On selvitettävä, miten voitaisiin luoda sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita isäntäkunta- tai kuntayhtymämallin muodossa kielellisten tarpeiden pohjalta, sanoo Gestrin.
Folktinget tukee hallituksen päätöstä selvittää eri vaihtoehtoisia metropoliratkaisuja. Kun metropolihallinnolle etsitään ratkaisuja, on kaikkien ehdotusten kielelliset vaikutukset selvitettävä. Folktinget korostaa, että on tärkeää luoda toimivia malleja, jotka turvaavat ruotsinkieliset palvelut mahdollisessa metropolihallinnossa.
Folktingetin ruotsinkielinen lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa www.folktinget.fi.
Lisätietoja antavat:?
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050-511 3121?
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040-836 7686