Folktinget on perehtynyt luonnokseen kuntarakennelaista ja toimittanut siitä lausuntonsa valtiovarainministeriöön. Folktinget toteaa lausunnossaan, että kuntien itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava kaikilta osin lain tulevan valmistelu- ja päätösprosessin aikana.

– Valtio ei saa tehdä päätöstä kuntaliitoksesta eikä kuntajaosta, jos niillä on vaikutuksia kunnan kielelliseen asemaan ja jos kunta vastustaa liitosta, Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin sanoo.

Folktinget edellyttää, että tulevassa valtionosuusuudistuksessa taataan riittävät taloudelliset kehykset, jotta kaksikieliset kunnat pystyvät järjestämään toimintansa yhtä hyvin suomen ja ruotsin kielellä.

Folktinget tähdentää lisäksi sitä, että kuntien välinen yhteistyö voi olla välttämätöntä varsinkin kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi tulevaisuudessakin on turvattava ruotsinkieliset erityishuollon palvelut. Tästä syystä Kårkullan erityishuoltopiiri on säilytettävä ja on selvitettävä edellytykset laajentaa sen toiminta-aluetta.

– Ruotsinkielisiä palveluja ja henkilökuntaa olisi helpommin saatavissa, jos esimerkiksi erityishuollon, päihdetyön ja mielenterveyspalvelujen ruotsinkielistä osaamista koottaisiin yhteen, Christina Gestrin sanoo.

Folktinget edellyttää, että tulevissa laeissa on määräykset kuntien velvoitteista turvata asukkaiden samanlaiset kielelliset oikeudet niin kuin perustuslaki edellyttää. 

Folktinget on pyytänyt perustuslain asiantuntijalta, professori Kaarlo Tuorilta lausuntoa siitä, kuinka kielelliset perusoikeudet tulee ottaa huomioon rakenneuudistuksessa. 

Folktingetin koko lausunto löydät täältä.
Professori Tuorin lausunto löydät täältä.

Lisätietoja:
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050 511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040 836 7686