Folktinget julkaisee nyt kymmenennen kerran suomenruotsalaisia koskevan tilastollisen raportin. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1981, ja raportilla on aina ollut suuri kysyntä tutkijoiden, yhteiskuntasuunnittelijoiden, toimittajien, poliitikkojen sekä kunnallisten ja valtiollisten viranomaisten keskuudessa. Raportissa ”Finlandssvenskarna 2012 – en statistisk rapport” esitellään suomenruotsalaisten todellisuutta niiltä osin kuin sitä voidaan valaista tilastojen avulla. Raportin on koonnut professori Fjalar Finnäs.

Miltä suomenruotsalaisten tulevaisuus sitten näyttää?

– Kaksikielisten perheiden ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten tuoman lisän ansiosta ruotsinkielisten lisääntyminen on ollut selvästi korkeampaa kuin suomenkielisten viime vuosina, vaikka erot todellisessa syntyvyydessä ovat olleet pieniä. Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden määrä on lisäksi ollut noin 10 % korkeampi kuin rekisteröityjen ruotsinkielisten lasten määrä. Jos tähän lisätään vielä se, että suomenruotsalaiset elävät pitempään, elävät vakaammissa avioliitoissa, heillä on alhaisempi työttömyys ja he joutuvat harvemmin sairauseläkkeelle kuin suomenkieliset, voidaan väittää, että ruotsinkielisten demografinen tilanne on monessa suhteessa hyvä, sanoo professori Fjalar Finnäs.

– Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.

– On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007. On tapahtunut myönteinen trendimuutos. Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Lisätietoja antavat:
Professori Fjalar Finnäs, puh. 050 402 4846
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040 836 7686
Folktingetin apulaispääsihteeri Anders Björklöf, puh. 040 550 3945