Cookie-inställningar

Vi använder cookies för att ge dig en bättre användarupplevelse och personlig service. Genom att samtycka till användningen av cookies kan vi utveckla en ännu bättre tjänst och tillhandahålla innehåll som är intressant för dig. Du har kontroll över dina cookiepreferenser och kan ändra dem när som helst. Läs mer om våra cookies.

Skip to content

Folktinget ja Kuntaliitto yhteistyössä: Uusi ruotsinkielinen neuvontaryhmä seuraa ruotsin kielen asemaa sote-uudistuksessa

Publicerad den:

Svenska Finlands folkting ja Suomen Kuntaliitto asettavat yhteisen ruotsinkielisen neuvontaryhmän seuraamaan ruotsin kieleen liittyviä kysymyksiä sote- ja aluehallintouudistuksessa.

Neuvontaryhmä koostuu pääasiassa kuntajohtajista sekä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja kaksikielisten sairaanhoitopiirien edustajista ja muista asiantuntijoista.

 

Ryhmän puheenjohtajana toimii entinen kansanedustaja ja ministeri Ulla-Maj Wideroos.

 

– Ryhdyn tähän tehtävään, koska mielestäni on tärkeää, että saamme muodostettua kokonaiskuvan siitä, miten voimme ratkaista ruotsinkielisiin palveluihin liittyvät kysymykset tulevaisuudessa. Folktingetin ja Kuntaliiton yhteistyö antaa ryhmälle huomattavasti enemmän painoarvoa, Wideroos sanoo, ja painottaa samassa yhteydessä, ettei hän enää ole mukana puoluepolitiikassa.

 

Neuvontaryhmä tulee tekemään kokonaisarvioinnin siitä, miten ruotsinkieliselle väestölle tärkeät asiat turvataan sote-uudistuksessa. Ryhmän tehtävänä on myös kartoittaa, millaisen vastaanoton uudistusesitykset saavat kunnissa, maakunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon eri aloilla.

 

– Olen iloinen siitä, että kaksi vahvaa toimijaa, Kuntaliitto ja Folktinget, on löytänyt toisensa tärkeän, kaikkia suomenruotsalaisia koskevan yhteiskuntapoliittisen asian äärellä. Sote-uudistus, jota on kutsuttu Suomen “vuosisadan uudistukseksi”, muuttaa koko yhdyskuntarakennetta, sanoo Kristina Wikberg, Kuntaliiton ruotsinkielisistä ja kansainvälisistä asioista vastaava johtaja.

 

– Siksi on tärkeää, että neuvontaryhmä osallistuu myös keskusteluun siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, Wikberg painottaa.

 

– Meidän tulee nyt valjastaa kaikki voimat ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa yhteistyöhön, jotta voimme yhdessä muodostaa kuvan siitä, miten voimme turvata ruotsinkieliset palvelut sote-uudistuksessa. Sen sijaan, että painottaisimme sellaisia kysymyksiä, jotka mahdollisesti erottavat ruotsinkielisiä toisistaan, meidän tulee keskittyä meitä yhdistäviin asioihin ja ponnistella taataksemme ruotsinkieliselle väestölle mahdollisuudet vaikuttaa, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

 

Neuvontaryhmän tehtävänä on jakaa tietoa ruotsinkielisten kuntalaisten intresseistä ja etsiä välineitä heidän kielellisten oikeuksiensa turvaamiseksi. Juuri nyt eniten esillä ovat kysymykset aluejaosta, demokraattisesta vaikuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä erityisesti ruotsinkielisen väestön vaikutusmahdollisuuksista. Neuvontaryhmällä on myös tehtävänään käsitellä sitä, miten laajaa väestöpohjaa vaativat ruotsinkieliset palvelut vastaisuudessa koordinoidaan, sekä sähköistämisprosesseja ja muita ruotsinkielisten palvelujen kannalta tärkeitä kysymyksiä.

 

Lisätietoja:

Ulla-Maj Wideroos, Kuntaliiton ja Folktingetin neuvontaryhmän puheenjohtaja,
puh. +358 50 511 3141

Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat, Kuntaliitto, puh. +358 50 378 0466

Markus Österlund, pääsihteeri, Svenska Finlands folkting, puh. +358 40 8367686

Liknande