Folktingetin hallitus on huolissaan ruotsin opetuksen tulevaisuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön ruotsin opetuksen suunnittelun puutteellisesta koordinoinnista. Ministeriön virkamiesryhmän esittelemä tuntijakouudistus merkitsee sitä, että ruotsin kielen asema on vaarassa heikentyä.

Ehdotus perusopetuksen uudistamiseksi on ongelmallinen. Kotimaiset kielet ja englanti jäävät paitsioon vapaaehtoisina pitkinä ja lyhyinä kielinä, koska kunnat saisivat ehdotuksen mukaan taloudellista tukea vain muita kieliä, esim. venäjää, ranskaa tai saksaa varten.

– Halu järjestää ruotsin opetus pitkänä vapaaehtoisena kielenä (A2) tulee todennäköisesti laskemaan tämän käsittämättömän kansalliskielten ja englannin syrjinnän seurauksena.  Tätä ehdotusta emme voi hyväksyä, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.

Folktinget vaatii myös parempaa koordinaatiota ministeriön asettamien työryhmien välille.  Folktingetin hallituksen mielestä tuntijakotyöryhmän olisi pitänyt koordinoida pyrkimyksensä ruotsin opetuksen kehittämistä suomenkielisissä kouluissa pohtivan työryhmän kanssa, jonka odotetaan saavan työnsä valmiiksi toukokuussa.

Maan hallitus on sitoutunut kehittämään kielellisiä oikeuksia ja kansalliskielten asemaa ottamalla käyttöön Ahtisaaren ryhmän esittämät ehdotukset.  Ehdotuksiin sisältyy ruotsin kielen opetuksen aikaistaminen ja aloittaminen viimeistään 6. vuosiluokalla.

– Folktinget edellyttää hallitusohjelman kanssa linjassa olevaa päätöstä tuntiresursseista.  Nyt vaaditaan poliittista tahtoa, jotta tämä tavoite toteutuu myös käytännössä, toteaa Gestrin.

Lisätietoja antavat:
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050 511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040 836 7686